Maatalous eli ruoantuotanto on yksi keskeisimpiä kysymyksiä ratkaistaessa niin paikallisia, maanlaajuisia kuin globaalejakin kestävyyden ongelmia. Käytännönläheisen maatalouskoulutukseni ja -kokemukseni jatkoksi olen ryhtynyt tarkastelemaan ruoantuotantoa myös yhteiskunnallisena, sosiaalisena ja poliittisena kysymyksenä.

Maalaiselämä teki minuun syvän vaikutuksen jo pikkutyttönä, kun kesäni suurimpia elämyksiä oli lehmien haku mummoni kanssa iltalypsylle savolaisella pientilalla. Nuorena kaupunkilaistyttönä kiinnostuin luomuviljelystä ja haaveenani oli ryhtyä filosofoivaksi maatilanemännäksi. Sopivaa isäntää maatiloineen ei vain löytynyt eikä maatalouskoulussa silloin vielä ymmärretty luomun päälle.

Mutta perhettä alkoi siunaantua ja toisen lapseni synnyttyä päätin hankkia kunnon ammatin. Työskenneltyäni oppisopimuksella biodynaamisella tilalla ja kunnallisena maatalouslomittajana jatkoin opintoja Turun ruotsinkielisessä maatalousopistossa ja valmistuin Agrologiksi Naturbruksinstitutetin aikuislinjalta keväällä -95, jossa onneksi ymmärrettiin kiinnostukseni luomuviljelyyn ja josta löytyi muitakin siitä kiinnostuneita.